Treenaillaan edelleen ohjatuissa treeneissä + kotona aktiivisesti, päivitys vain on vähän jäänyt, kun toinen koira ja koulujutut vievät aikaa.
Seuraaminen kehittyy kyllä, mutta suurimman ongelman muodostaa tuo vinkuhuutokiljuminen mitä koira alkaa pitää siinä vaiheessa, kun päästään kentälle. Koira on yksinkertaisesti niin innoissaan, että se ei kykene keskittymään muuhun kuin siihen kiljumiseen. Tähän ollaan siis keskitytty, eli palkataan yleisestä hiljaaolosta. Edellisissä treeneissä ei huudettu lainkaan, mikä oli suunnatonta edistystä. Ja kiljuminen tapahtuu pelkästään treenikentällä, ei normaalioloissa treenatessa.
Seuraamisessa ollaan aloitettu pidempiä pätkiä, sekä pysähdyksiä jos kontakti herpaantuu. Koira ei kulje enää lähellekään niin vinossa, eikä se enää yritä eteen.
Pikkuhiljaa edetään, mutta edetään kuitenkin - mikä onkin pääasia.
Paikallaolo alkaa myös kehittyä, ilman takapalkkaa.
Eteenlähetyksiä tehdään sillointällöin, lähinnä mielenvirkistykseksi ja vaihteluksi.
Eteentulo puolestaan on myös kehittynyt, eikä koira jää lähellekään niin kauas enää.
Naksuttimen kanssa palkkaillaan kotona mm. seisomisesta, istumisesta ja maahanmenosta liikkeestä, sekä eteenlähetyksistä kosketusalustan kanssa.
Kaiken kaikkiaan meillä menee siis tottiksen suhteen jo paremmin.
Lenkeillä puolestaan ohitusharjoitukset tuottavat päänvaivaa. Johtuen siis siitä, että meille on ihan liian monta kertaa osunut iholle päästetty räksyttävä flexikoira. Normaaliohitustilanteet menevät ihan ok, mutta haukkuva koira aiheuttaa rähähdyksen, jos ei päästä tarpeeksi kauas ohittavasta koirasta.
Kotioloissa lienee tapahtunut suurin muutos, kun koira purkaa suurimman osan energiastaan leikkimällä toisen koiran kanssa. Koira on paljon rauhallisempi ja tyytyväisempi, sekä sen lihaksetkin ovat alkaneet vihdoin kehittyä tosissaan.
Tässäpä nyt tälläiinen pikapäivitys, yritetään päivittää useammin kunhan ehditään. ;)
lauantai 6. marraskuuta 2010
tiistai 20. heinäkuuta 2010
Tottista, metsäjälkee ja kaikkea muuta.
Tuntuu, ettei saa taas mitään aikaiseks. Kuukauden mittainen treenitauko ohjatuissa treeneissä ja se näkyy heti. Toisaalta tauko tekee ihan hyvääkin, koira tekee itsenäisissä treeneissä todella energisesti ja keskittyneesti, seuraaminen paranee silmissä (ja me ollaan muuten edetty seuraamisesta maahanmenoon, istumiseen ja seisomiseen).
Huvitti viimeviikolla, kun oltiin sukulaisten mökillä ja ihailivat 'kun on niin tottelevainen koira ja ihan erilainen kuin vuosi sitten' - Karma ei saa tulla mökkiin sisälle joten käskytin sen pihalle makaamaan. Siellähän se oli ihan rauhassa ja ah sitä ihmetystä: "eikä edes lähde mihinkään!" Tuli kyllä kiva fiilis, että hei me edistytään ja muutkin huomaa. Oman osansa toki tekee sekin, että nyt meillä on koeajalla toinen koiruus. ;)
Metsäjälki menee taas ihan kiville, koira huitelee nenä maassa ja keskittyneesti - muttei lähelläkään jälkeä. Ohjatuissa treeneissä ja vieraassa metsässä tekee oikein kivasti, mutta meilläkään ei ole nyt taas mahdollista päästä autolla muualle jäljestämään. Harmittaa ihan mielettömästi, kun edelliset treenit menivät tosi huonosti. Toki voi johtua tästä hillttömästä säästäkin.
Huvitti viimeviikolla, kun oltiin sukulaisten mökillä ja ihailivat 'kun on niin tottelevainen koira ja ihan erilainen kuin vuosi sitten' - Karma ei saa tulla mökkiin sisälle joten käskytin sen pihalle makaamaan. Siellähän se oli ihan rauhassa ja ah sitä ihmetystä: "eikä edes lähde mihinkään!" Tuli kyllä kiva fiilis, että hei me edistytään ja muutkin huomaa. Oman osansa toki tekee sekin, että nyt meillä on koeajalla toinen koiruus. ;)
Metsäjälki menee taas ihan kiville, koira huitelee nenä maassa ja keskittyneesti - muttei lähelläkään jälkeä. Ohjatuissa treeneissä ja vieraassa metsässä tekee oikein kivasti, mutta meilläkään ei ole nyt taas mahdollista päästä autolla muualle jäljestämään. Harmittaa ihan mielettömästi, kun edelliset treenit menivät tosi huonosti. Toki voi johtua tästä hillttömästä säästäkin.
perjantai 4. kesäkuuta 2010
Pikapäivitys pitkästä aikaa.
Eli melkein kuukausi mennyt edellisestä päivityksestä, suoraan sanottuna kiirettä on ollut. Tottista, metsäjälkeä, temppuja, uimista, lenkkeilyä... Päivät menee ihan huomaamatta. No, kuitenkin. Tottiksessa ollaan etenemässä. Kun vaan itse muistaa olla rauhallinen, käskyttää rauhallisesti, palkata vasemmalle, vaatia kunnon katsekontakti, tarkastaa että koira istuu suorassa... Eli toisin sanoen ihan varmasti ohjaajalta unohtuu aina jotain. ;D
Eteen-käskyäkin ollaan ahkerasti treenattu, ja ihmetys olikin suuri kun se kerrankin tuli tiiviisti eteen istumaan. Oli meinaan sen jälkeen aika voittajafiilis. ;)
Eteenlähetystä otetaan sillointällöin, ja se ainakin tuntuu olevan koiralle mieluisaa. (Pääseehän siinä juoksemaan.) Paikallaolo toimii älyttömän hyvin takapalkan kanssa, ilman takapalkkaa se ei sitten olekaan niin varma. Mutta pääosin siis keskitytään tuohon seuraamiseen: se tuntuu olevan varsinainen ikuisuusprojekti. Milloin koira kulkee edessä, milloin jäljessä, milloin vinossa, milloin ilman kontaktia, milloin se jää paikalle istumaan... Noh, lisääpä ainakin mielenkiintoa.
Metsäjälki. Kotona treenaillessa (tai siis läheisissä metsissä) ei tosiaankaan mene hyvin. Koira jää useammankin kerran pyörimään tai lähtee harhailemaan ihan omiaan. Toiset pätkät se jäljestää hyvin. Lieneekö kiinni sitten maastosta vai mistä, mutta ohjatuissa treeneissä se ei pyöri läheskään niin paljon ylimääräisiä, silloin se vain etenee ylivauhdikkaasti. Pitäisi pikkuhiljaa aloitella keppi-ilmaisu, mutta laiska ohjaaja ei ole saanut itseään vielä niskasta kiinni.
Esineruutu. Tuskaa, tuskaa ja tuskaa. Koira ei tahdo tuoda pehmolelua. Koira ei tahdo tuoda hanskaa. Koira etsii esineen, muttei tuo sitä - ei ohjatuissa treeneissä. Kotitreeneissä se kyllä tuo pehmoapinat ja hanskat. Lieneekö sitten koiran omaa huumorintajua vai mitä.
Uimisesta koiruus on nyt ollut erityisen innostunut, etenkin kelluvan meritähden kanssa se jaksaa lutata pidemmänkin aikaa. Ihan hyvä, josko uimalla saisi tuolle jonkinnäköistä lihaskuntoakin. ;)
Eteen-käskyäkin ollaan ahkerasti treenattu, ja ihmetys olikin suuri kun se kerrankin tuli tiiviisti eteen istumaan. Oli meinaan sen jälkeen aika voittajafiilis. ;)
Eteenlähetystä otetaan sillointällöin, ja se ainakin tuntuu olevan koiralle mieluisaa. (Pääseehän siinä juoksemaan.) Paikallaolo toimii älyttömän hyvin takapalkan kanssa, ilman takapalkkaa se ei sitten olekaan niin varma. Mutta pääosin siis keskitytään tuohon seuraamiseen: se tuntuu olevan varsinainen ikuisuusprojekti. Milloin koira kulkee edessä, milloin jäljessä, milloin vinossa, milloin ilman kontaktia, milloin se jää paikalle istumaan... Noh, lisääpä ainakin mielenkiintoa.
Metsäjälki. Kotona treenaillessa (tai siis läheisissä metsissä) ei tosiaankaan mene hyvin. Koira jää useammankin kerran pyörimään tai lähtee harhailemaan ihan omiaan. Toiset pätkät se jäljestää hyvin. Lieneekö kiinni sitten maastosta vai mistä, mutta ohjatuissa treeneissä se ei pyöri läheskään niin paljon ylimääräisiä, silloin se vain etenee ylivauhdikkaasti. Pitäisi pikkuhiljaa aloitella keppi-ilmaisu, mutta laiska ohjaaja ei ole saanut itseään vielä niskasta kiinni.
Esineruutu. Tuskaa, tuskaa ja tuskaa. Koira ei tahdo tuoda pehmolelua. Koira ei tahdo tuoda hanskaa. Koira etsii esineen, muttei tuo sitä - ei ohjatuissa treeneissä. Kotitreeneissä se kyllä tuo pehmoapinat ja hanskat. Lieneekö sitten koiran omaa huumorintajua vai mitä.
Uimisesta koiruus on nyt ollut erityisen innostunut, etenkin kelluvan meritähden kanssa se jaksaa lutata pidemmänkin aikaa. Ihan hyvä, josko uimalla saisi tuolle jonkinnäköistä lihaskuntoakin. ;)
sunnuntai 9. toukokuuta 2010
Jälkeä, tottista ja esineruutua.
Päästiin keskiviikkona ensimmäistä kertaa treenaamaan metsäjälkeä ja esineruutua. Varsinkin metsäjäljellä koira yllätti, ensin tehty n. 30 metrin jälki oli todella lyhyt, joten sille tehtiin toinen, yli puolta pidempi. Sekään ei tuntunut olevan koiralle millään tavalla haastavaa, koira kulki jälkimmäisen jäljen tarkasti ja innokkaasti. :) Nyt kotona tehdään muutamia jälkiä ja sitten lähdetään katselemaan niitä keppejä.
Esineruudussa koira kyllä haki esineen, mutta jäi innoissaan sitten esittelemään sitä. Eli ei tuonut suoraan luokse, vaan ryntäili edestakaisin pallo suussa. Eli tuomista siis harjoitellaan myös. Kaiken kaikkiaan meni pelottavan hyvin ensikertalaiseksi.
Tottis alkaa pikkuhiljaa etenemään, viimekerralla paikallaolo n. 10min samalla kun kaksi muuta koirakkoa treenasi kentällä. (Koira tottakai hihnassa, varmuudeksi) Vähän vinkumista oli, mutta muuten koira oli aika rauhallinen. Seuraamisessa alkaa jo hiffata, että pysähdyttässä pitää istua. Vaikkakin se jää vielä aika taakse, mutta hiljaa hyvä tulee. Eteen tulemista treenaillaan myös, koiruus kun ei millään tahdo tulla ihan kiinni, vaan jää ennemmin metrin päähän istumaan. Nyt ollaankin tehty nappuloilla ja makkaroilla sitä, että palkan saa tulemalla lähemmäs. :)
Esineruudussa koira kyllä haki esineen, mutta jäi innoissaan sitten esittelemään sitä. Eli ei tuonut suoraan luokse, vaan ryntäili edestakaisin pallo suussa. Eli tuomista siis harjoitellaan myös. Kaiken kaikkiaan meni pelottavan hyvin ensikertalaiseksi.
Tottis alkaa pikkuhiljaa etenemään, viimekerralla paikallaolo n. 10min samalla kun kaksi muuta koirakkoa treenasi kentällä. (Koira tottakai hihnassa, varmuudeksi) Vähän vinkumista oli, mutta muuten koira oli aika rauhallinen. Seuraamisessa alkaa jo hiffata, että pysähdyttässä pitää istua. Vaikkakin se jää vielä aika taakse, mutta hiljaa hyvä tulee. Eteen tulemista treenaillaan myös, koiruus kun ei millään tahdo tulla ihan kiinni, vaan jää ennemmin metrin päähän istumaan. Nyt ollaankin tehty nappuloilla ja makkaroilla sitä, että palkan saa tulemalla lähemmäs. :)
perjantai 23. huhtikuuta 2010
Seuraamista..

Edelleen jatketaan samalla seuraamispainotteisella treeniohjelmalla. Edistystä näkyy, mutta edetään pikkuhiljaa. Kolme kertaa päivässä ruokakupilla seuraamista, sekä kerran päivässä yleistreeniä ulkona.
Viime viikonloppuna oltiin moikkaamassa koirakaveria, sekä saatiin vihdoin ihan kuvia treeneistäkin! Myös koirapuistossa käytiin pyörähtämässä, joskin sieltä sitten lähdettiin kun koiruus otti yhteen toisen uroksen kanssa...
Yleistreenin puolella irrotukset sujuvat vähän paremmin, vaikka vaatii siihen kovemman käskyn tai nyppäyksen. Paikallaolo sujuu oikein hyvin 15-25 askeleella, luoksetulossa yritetään saada koiraa tulemaan lähinnä eteen istumaan. (Mikä on siis periaatteessa koiralle uutta, koiralla on ollut erilliset eteen- ja tänne-käskyt.) Ohjatuissa treeneissä koira edelleen vinkuu, vaikkei sitä kotona tee.
tiistai 13. huhtikuuta 2010
Pikapäivitystä
Eli kahdet treenit tämän kuun puolelta ovat nyt menneet, yritän tehdä pikaisen tiivistelmän siitä mitä tehtiin jne.
Viime viikolla otettiin siis seuraamisharjoituksia. Tehtiin vasemmalle pyörimistä, istu-seuraa-askel-istu-palkka-kuviota (jota treenailtiin sitten kotona seinän vieressä, koska koira kääntää itsensä vinoon), sen lisäksi otettiin yksi viettiluoksetulo. Koira vaikutti treeneissä todella laiskalta, alussa olikin vähän työtä saada se innostettua mukaan.
Tällä viikolla treenailtiin enimmäkseen tuota istu-seuraa-jne. kuviota, jossa koiruus alkoi aina huutaa toisella istu-käskyllä, milloin keskittyminenkin katosi täysin. Siihen pitäisi myös saada muutos, mikäli se jatkuu. Aikalailla samantyyliset treenit kuin viimeksi, lopussa oli jälleen viettiluoksetulo. Kotona ollaan sitten harjoiteltu juurikin tuota em. kuviota ruokakupilla, eli toivottavasti koira alkaa saada juonesta kiinni.
Onneksi lumet ovat alkaneet sulaa, eli kohtapuolin päästään taas treenailemaan jälkeä...! Viimeviikolla tuli muuten alkuviikosta tilaamani Berran paketti, uusi treeniliina ja uusi treenipatukka. Edellinen motivaatiopatukka kun sanoi itsensä irti. Koirakin on innostunut tuosta uudesta enemmän, johtuneeko sitten siitä, että se on pehmeämpi.
Ainiin, mitä tulee edellisessä päivityksessä mainittuihin ravausharjoituksiin, niin niitä ollaan tosiaan aloiteltu. Ensin täytyy vain antaa koiran purkaa pahimmat höyryt pihalle, niin harjoittelukin helpottuu. Välillä tosin tuntuu siltä, ettei koiralla ole kuin kaksi vaihtoehtoa: joko se menee täysiä tai sitten ei ollenkaan. Mutta sinnikkäästi jatketaan... :)
Viime viikolla otettiin siis seuraamisharjoituksia. Tehtiin vasemmalle pyörimistä, istu-seuraa-askel-istu-palkka-kuviota (jota treenailtiin sitten kotona seinän vieressä, koska koira kääntää itsensä vinoon), sen lisäksi otettiin yksi viettiluoksetulo. Koira vaikutti treeneissä todella laiskalta, alussa olikin vähän työtä saada se innostettua mukaan.
Tällä viikolla treenailtiin enimmäkseen tuota istu-seuraa-jne. kuviota, jossa koiruus alkoi aina huutaa toisella istu-käskyllä, milloin keskittyminenkin katosi täysin. Siihen pitäisi myös saada muutos, mikäli se jatkuu. Aikalailla samantyyliset treenit kuin viimeksi, lopussa oli jälleen viettiluoksetulo. Kotona ollaan sitten harjoiteltu juurikin tuota em. kuviota ruokakupilla, eli toivottavasti koira alkaa saada juonesta kiinni.
Onneksi lumet ovat alkaneet sulaa, eli kohtapuolin päästään taas treenailemaan jälkeä...! Viimeviikolla tuli muuten alkuviikosta tilaamani Berran paketti, uusi treeniliina ja uusi treenipatukka. Edellinen motivaatiopatukka kun sanoi itsensä irti. Koirakin on innostunut tuosta uudesta enemmän, johtuneeko sitten siitä, että se on pehmeämpi.
Ainiin, mitä tulee edellisessä päivityksessä mainittuihin ravausharjoituksiin, niin niitä ollaan tosiaan aloiteltu. Ensin täytyy vain antaa koiran purkaa pahimmat höyryt pihalle, niin harjoittelukin helpottuu. Välillä tosin tuntuu siltä, ettei koiralla ole kuin kaksi vaihtoehtoa: joko se menee täysiä tai sitten ei ollenkaan. Mutta sinnikkäästi jatketaan... :)
tiistai 23. maaliskuuta 2010
Karmivuuden synttärit.

Karma täytti tänään 2v, huh miten nopeasti aika menee! Synttäreiden kunniaksi ajattelin muuttaa tämän treeniblogista ihan normiblogiksi, josko sitten tulisi enemmän päiviteltyäkin... (:
Synttäreitä juhlittiin kolmen kakun (yksi Karmalle, kaksi vieraille) voimin, ku sukulaisiakin tuli juhlistamaan tätä merkkipäivää. Saipa koiraotus ihan lahjojakin, herkkutikkuja ja röhkivän pehmopossun. Sen sijaan muutama koiraton tuttu vain naureskeli, että hullua porukkaa kun juhlivat koiran synttäreitä. ;)
Eilen iltalenkillä oltiin varauduttu kunnolla ohitusharjoituksiin, oli vaihteeksi kunnon panta ja narupallo mukana - mutta arvatkaa tuliko yhtään koiraa vastaan? Eipä tietenkään. Aamulla (kun ei tietenkään ollut palloa) niitä kyllä tulikin sitten senkin edestä...
Päivälenkillä sen sijaan pohdin uuden pannan tilaamista. Pitkäaikaisen kuolauksen kohteena on nimittäin ollut Hurtan puolikuristava panta, ( http://bfg.qs.fi/view_thumbnail.php?a=auto&media_id=144&hash=1ecd&size=390 ) mutta saa nyt nähdä. Tuo vihreä kyllä sopisi Karmalle harvinaisen hyvin. (;
Pitkästä aikaa tuli ajateltua, että voisi taas jatkaa tuota ravausopetusta. Tosin se tuntuu täysin mahdottomalta projektilta... Kun toisaalta olisi hauska käydä joskus vielä näyttelyssäkin (jos saisi vaikka jonkun muun arvostelun kuin T:n...) Mutta saa nyt nähdä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)